On niin hankala pukea sanoiksi kaikkea pitkän viikonlopun aikana koettua. Tapahtui niin paljon niin lyhyessä ajassa. Yritän kuitenkin jäsentää jotain tähän, että muistaisin kaiken sitten joskus. Olo on tällähetkellä väsynyt mutta onnellinen, hieman ahdistunut?

1) Odotus
Lähtöä edeltävänä eksäni, A, ilmoitti, ettei hänen paras kaverinsa olekaan tulossa kyydissämme Joensuuhun. Syynä oli kuulemma se ettemme sopisi kaikki kolme millään samaan autoon. Ei fyysisesti vaan sillä toisella tavalla. Ja oli hänellä kuulemma töitäkin vielä myöhään perjantaina. Ette usko kuinka huojentunut olinkaan. Matka sujui lopulta yllättävän nopeasti ja kivuttomasti, jutellen kaikkea maan ja taivaan väliltä. Leirintäalue vaikutti kaoottiselta, mutta se sopi hyvin meille. Löysimme paikkamme ja leiriydyimme. Muutama olut, molemmat humaltuivat väsyneinä. Nukuimme sylikkäin, oli hyvä olla.

2) Viha
Perjantaiaamuna muutama kaverimme saapui paikalle kaverinkavereidensa kanssa. Leirit pystytettiin, tutustuttiin, humalluttiin. En ajatellut hankkia lippua klubeille, koska 15e pelkän CMX:n näkemisestä ei innostanut, festarit tulisivat muutenkin niin kalliiksi. (huoh, ihan kuin tällä pankkitilin saldolla tarvitsisi huolehtia tuollaista) Sitten alkoi alamäki. Huomasin sen heti heidän katseistaan. Seurueen komea kaveri vilkuili A:ta ja pian pelattiinkin jo juomapelejä. Tunsin itseni niin ulkopuoliseksi. Välillä havahduin nauramaan muun seurueen mukana, muutoin lähinnä join. Koska näin kaiken jo paljon ennen kuin mitään ehti edes tapahtua.
Mieleen valui myrkkyä alkoholin muodossa. Vedin A:n pian sivummalle ja aloitin raivoisan riidan. Juurihan hän oli eilen vannottanut etten toisi mitään tyttöjä pantavaksi hänen silmiensä alle, koska se jos mikä satuttaa. Mutta kyllä minäkin osaan satuttaa, koska pian A:n silmät olivat jo kyynelissä. Vetäydyin mielenosoituksenomaisesti muualle ja päätin humaltua lisää. Itkin itseni yksin uneen. Aamulla A ja se komea kaveri kömpivät ulos samasta osoitteesta.

3) Onnikänni
Ette osaa kuvitella kuinka surkea näky A oli aamulla kömpiessään majoituksesta pihalle. Tavarat hukassa, krapula. Minä olin selvittänyt pääni humalaisesta uhosta aamusuihkussa ja olin seurueen ensimmäisenä pystyssä. Enää ei ollutkaan paha olla. Tajusin ehkä vihdoin ettemme enää ole yhdessä, eikä minulla ole oikeutta olla vihainen. A tuli luokseni ja pyysimme toisiltamme anteeksi. A:ta hävetti tekonsa ja käytöksensä, samoin minua. Mikään näin typerä ei saisi pilata välejämme, ei todellakaan. A ja komea kaveri eivät enää vilkuilleet toisiaan.
Oli lauantai ja ensimmäiset keikat olisivat tänään. Päädyimme A:n kanssa katsomaan Husky Rescueta yhdessä, ehkä viimeinen keikkamme ikinä yhdessä. Rakastan.
Myöhemmin illalla tajusin yhtäkkiä elämän tarkoituksen ja kaikki tuntui niin selkeältä. Tajusin ettei minun oikeasti tarvitse etsiä mitään festarityttöä itselleni, vaikka monet niin nätisti hymyilivätkin. Tunsin voittaneeni luonnon. ja se elämän tarkoitus, noniinno, en minä sitä enää muista =)

4) Musiikki
Lauantai: Maj Karma jylisi kesäsäässä, Husky Rescue maalaili värikkäitä kauniita kuvia, Rubik ilahdutti, PMMP rokkasi ja nauratti, mutta Porcupine Tree räjäytti potin totaalisesti. Maailman paras keikka. Ikinä. Ja minä pääsin näkemään sen! Tuhatpäinen yleisö lauloi mukana ja kädet haukoivat ilmaan. Tahtoo lähemmäs bändiä! jotain käsittämättömän suurta, avaruusrokkia. Ihania taidehomosteluvideoita, jotka avasivat biisien merkityksen. Jälkeenpäin joku kertoi että olisivat soittaneet 20min yliaikaa, en minä tiedä. Kadotin ajantajun täysin ja annoin musiikin virrata. Ja yleisö vaan huusi lisää vaikka roudarit jo purkivat soittovehkeitä lavalta. Tälläisen keikan näkee vaan kerran elämässä.

Sunnuntai: Nieminen & Litmanen yllätti positiivisesti, Magenta Skycode kuulosti hyvältä, mutta ei aivan niin hyvältä kuin provinssissa, Disco Ensemble sai veren taas virtaamaan, Opeth oli pettymys, en odottanut mitään näin raskasta, mutta sitten taas jälleen Risto räjäytti tajunnan. Hain hyvissä ajoin paikkani eturivistä, jossa olikin sitten parhaat bileet. Jos ei ole kokenut koskaan Ristoa livenä ei voi tietää mistä puhun. Mies on tehnyt parhaan rakkauslevyn ikinä. "Rakkauden avaruusraketti, vie meidät, vittu, kuuhun." Keikan aikana mm. kirjoitin maailman söpöimmän punapäätytön paitaan tussilla ja tanssin itseni läkähdyksiin.
Kaikki ne bändit joita en maininnut.. niin, ne kuuluivat kyllä leirintäalueelle päälävalta ihan hyvin :)

5) Päihteet
Sunnuntai-illalla pääsin sitten kokeilemaan myös vähän laittomampiakin päihteitä. Hmm, tämä on jotenkin hankala asia puhua edes näin internetissä. Ihmisillä on niin vahvan mustavalkoiset mielipiteet aina kun joku avaa suunsa "hampunpolttelijoista". Kyseessä oli kuitenkin täysin suomalainen luomutuotanto, ikinä en suostuisi mitään kansainvälistä rikollisuutta tukemaan. Tuntuu että kaikki harrastavat tätä nykyään. Ainakin minua nuorempi sukupolvi. Oli mukavaa. Ehkä kirjoitan joskus omista ajatuksistani vähän kattavamminkin, mutta kyllä tämä alkoholin virallinen ja suojeltu asema virallisena päihdyttäjänä pännii.

Kaikenkaikkiaan hieno festari, ensi vuonna ehdottomasti uudestaan. Varsinkin jos esiintyjälista on yhtä upea kuin tänä vuonna. Ilosaaressa 2008 tavataan!