Kaikki alkaa siitä mihin loppuu, niin tämäkin blogi. Ihmissuhteen kuolema onkin uuden kirjallisen elämän alku verkon loputtomassa tietovirrassa. Kaksi vuotta on kuitenkin nuorelle ihmiselle pitkä aika tukeutua toiseen. En kuitenkaan syyttele, mustamaalaa tai katkeroidu - en ole enää niin nuori. Sitäpaitsi olen nähnyt mitä se saa aikaan.

Aion havainnoida maailmaa sellaisena kun se on - raivostuttavan ihastuttavana ja rakastettavan pelottavana. Ennenkaikkea kirjoitan tätä Sinulle, rakas lukijani. Niin, juuri sinä siellä. Toivottavasti tapaamme vielä, sillä minulla on paljon sanottavaa vaikka olenkin hiljainen poika.


(Loppujenlopuksi, tänne pääsee kuitenkin paljon helpommin piipahtamaan kuin yths:n mielenterveyspalveluihin. Ja halvemmaksikin tulee. kiitos.)